Sellasta settiä

Aivan nappisuoritusta ei keväästä voi itselleen antaa. Kaikki näytti lähes erinomaiselta ennen EM-katsastuksia. Silja-Rasteilla suunnistin hyvin, mutta en jaksanut juosta. Finn Springillä suunnistin huonosti enkä jaksanut juosta. EM-katsastus sprinttiin en sitten enää pystynyt osallistumaan, koska jalka kipeytyi nopeaan tahtiin siihen kuntoon, että kävelykin muuttui linkutukseksi.

Jalkavaiva iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vaikka talvella juoksukilometrejä kertyi aikaisempia talvia enemmän ei pienintäkään ongelmaa jalkojen kanssa Portugalissa ollessa ilmaantunut. Välittömästi Suomeen palattua säären etuosaan ilmestyi varsin ikävää kipua. Rasitusmurtuman oireet olivat tosiasia. Maajoukkueen lääkärin avustuksella pääsin nopeasti magneettikuviin, josta ei onneksi löytynyt rasitusmurtumaa. Kuvista löytyi jämäkkä penikkatauti, sekä "alkavaa" rasitusmurtumaa. Murtuman olisi luultavimmin saanut aikaiseksi, jos olisi jatkanut juoksuharjoittelua. Toisaalta liikkuminen oli sen verran kivuliasta jo kävellessä, ettei juoksemaan varsinaisesti ollut poltteita.

Tasan tänään tulee täyteen kuukausi vamman alkamisesta ja viime viikolla otin ensimmäisiä juoksuliikkeitä muistuttavia liikkeitä. Nämä tosin tapahtui enemmän tai vähemmän suolla tai maaston puolella. Sen verran nappiin meni talviharjoittelu, että ei millään viitsinyt jäädä täysin lamaantuneena kotiin itkemään vaan kuntoa on pidetty yllä maantiemankelin selässä, suolla sauvojen kanssa ja ilman, sekä kahvakuulaa heilutellen. Viimeisimpänä mainitulla ei tosin ole juurikaan tekemistä suunnistusurheilun kanssa, mutta hauskaa puuhaa kuitenkin. Kunto ei ole päässyt romahtamaan, mutta suorituskyky varsinkin juosten on totta kai kuukauden tauon vuoksi ei-niin-hyvä.

Ensi viikonloppuna olisi SM-sprintti. Tosi paljon kiinnostaisi lähteä kisomaan, koska juoksin Portugalissa moooonta hyvää sprinttireeniä. Ilmottautuminen on sisässä, mutta päätöksen osallistumisen suhteen teen vasta loppuviikosta.

Seuraavana viikonloppuna Tampere gamesissa toivon mukaan ei tarvitse käyttää ajatuksen puolikastakaan siihen pystyykö juoksemaan.... Saapahan nähdä.

Maaliskuu

Se on sitten huhtikuu. Nopiaan tuntuu taas kerran kevät tulevan. Tänä vuonna tosin ei ole sitä ainaista voivottelua, että lähtisipä nuo lumet jo. Portugalissa kun näyttää olevan lumettomat olosuhteet ympäri vuoden.

Kevään lisäksi nopeasti on mennyt myös työharjoittelu. Tuleva viikko on nimittäin tasan viimeinen työharjoitteluviikko tätä kahden kuukauden settiä. Tuntuu, että vastahan sitä ihmeteltiin maan fysioterapiatapoja. Nyt nekin alkaa olemaan jokseenkin lapasessa. Tosin oppiminen silläkin sektorilla jatkuu. Luultavammin koko elämän, niin kuin suunnistuskin.

Urheilujutuista voin todeta sen, että takana on tähän mennessä elämäni paras harjoituskausi. Viisi kuukautta varsin tavoitteellista ja järkevää harjoittelua on takana eikä suuria ongelmia ole ollut nimeksikään. Yksi flunssa ja vaihdon alussa ollut köykäinen burn outti maininnan arvoisina "ongelmina". Käyttäisin näistä mielummin nimeä tilastotappio.

Nyt ohjelmassa onkin pakollinen, mutta vahingossa tullut lepo urheilijan elämästä. 

Kuluneen kuukauden merkkipaalut ovat tässä:

1. Kahden kilpailun Lauantai Monsantossa (Lissabonin "keskuspuisto")

- aamupäivällä viestin avausosuus täysiä
- iltapäivällä pikamatka sprinttikartalla niin kovaa kuin enää jaksoi

2. Viikonloppuleiri Evorassa

- S. Bartolomeun 26km karttaharjoitus
- Pavian keskimatka täpöä
- Bardeirasin pitkähköt suunnistusvedot
- aamusprintit Evoran vanhassa kaupungissa
- ruokamyrkytys

3. Lepo viikonloppu/viikko

- henkinen loma tavoitteellisen urheilijan elämästä
- ankara opiskelu
- 12 tunnin yöunet
- ensimmäinen "sadejakso"

Ensi viikko menee siis loppuraportteja sorvaillen, sekä lepäillen. Viikonloppuna palaan takaisin urheiljan elämään. Neljän päivän intensiivinen suunnistusleiri Marinha Grandessa. Seuraavana viikonloppuna sitten Viseuun juoksemaan tämän vuoden POM maastoihin. Suunnistusrutiinia ja tehoja kaivelemaan.

Pamautetaan vielä loppuhuipennukseksi muutama otos matkan varrelta.

Rantalenkki

Evora

Ihmeissään

Hangover hiking